Դպրոցների միջև չարտոնված բացակայությունների կտրուկ տարբերություններ. տեսեք իրավիճակը ձեր տարածքում

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Espoolaisten Järvenperän ja Kaitaan koulujen oppilaat ovat olleet luvatta poissa keskimäärin jopa 20 oppitunnilta viime lukuvuoden aikana.

Tieto selviää Ylen hankkimista koulujen poissaolotiedoista. Espoo sijoittui ylä- ja yhtenäiskoulujen vertailussa kärkeen luvattomissa poissaoloissa.

Selvitys paljasti, että koulujen välillä on dramaattisia eroja. Samoin eri kaupungit poikkeavat täysin toisistaan luvattomien poissaolojen osalta.

Yle kysyi 18 suurimmasta kaupungista koululaisten poissaolot kouluittain eriteltynä. Poissaolot jaettiin kolmeen kategoriaan: terveydelliset syyt, luvalliset poissaolot ja luvattomat poissaolot.

Seuraavasta taulukosta näet kaupunkien poissaolotilastoja siten, että mukana ovat kaikki koulut.

Turkulaisessa Rieskalähteen koulussa oppilaat olivat keskimäärin viime lukuvuonna kolme ja puoli viikkoa pois opetuksesta. Lukuun on ynnätty kaikki terveydelliset, luvalliset ja luvattomat poissaolot. Luvattomia poissaoloja koulussa oli keskimäärin 10 oppituntia per oppilas.

Turun koululaisten luvattomat poissaolot päätyivät Ylen selvityksen kärkipäähän, kun summattiin 18 eri kaupungin opetustoimilta saatuja lukuja.

Tarkista tästä oman kaupunkisi ylä- ja yhtenäiskoulujen tilanne. Mukana ovat vain ylä- ja yhtenäiskoulut siksi, että koulukohtainen luvattomien poissaolojen vertailu olisi mielekästä. Alakouluissa on vain vähän luvattomia poissaoloja.

Jokaisella kaupungilla on omat toimenpideohjelmansa koululaisten poissaoloihin puuttumiseen, käytännön toimet korostuvat koulutyössä. Turun Rieskalähteen koulun laaja-alainen erityisopettaja Antti Kontula korostaa, että poissaoloihin puuttuminen alkaa vanhempien rehellisestä Wilma-merkinnästä.

– Olemme painottaneet aika paljon sitä, että jos oppilas on luvatta pois, niin olkaa rehellisiä. Jos on luvatta pois, sitä ei merkata sairauspoissaoloksi.

Koulun korkeat luvut selittyvät siis osin sillä, että ne merkitään oikein.

– Jos oppilas nukkuu pommiin kolme tuntia, niin ei se ole mikään sairauspoissaolo. Jos hän jää koko päiväksi pois, niin se on sitten luvaton poissaolo ja se pitää minun mielestäni hyväksyä, Kontula selventää.

Katso tästä erityisopettaja Antti Kontulan ratkaisu poissaolojen vähentämiseen:

Poissaolojen vaikutukset oppimiseen ja yhteishenkeen

Rieskalähteen seitsemäsluokkalaisten ruotsin tunnilla etsitään parit suullista tehtävää varten. Tunnilla avustavana opettajana toimiva Kontula huomaa, että joidenkin oppilaiden kohdalla parin löytyminen on vaikeampaa. Poissaolot vaikeuttavat luokkaryhmän muodostumista ja lisäävät ulkopuolisuuden tunnetta.

– Oppilaan oma asema luokassa heikentyy poissaolojen vuoksi. Ryhmän muodostuminen on silloin haastavampaa, ja oppilaat kokevat ulkopuolisuutta enemmän.

Poissaolojen vaikutukset oppimiseen ovat myös kiistattomat.

– Yleensähän oppilas ei ole vain pois. Se näkyy heikompina oppimistuloksina: he tarvitsevat enemmän tukea tunneilla, he eivät osaa huolehtia ihan perusasioista, Kontula kuvailee.

Kontula arvioi, että poissaolojen vaikutus näkyy myös kansainvälisissä Pisa-tuloksissa.

– Ei meidän tarvitse opettaa yhtään paremmin, tämä riittää hyvin. Pitäisi saada oppilaat kouluun.

Vahva yhteisö vähentää poissaoloja

Seinäjoella ja Porvoossa on Ylen vertailussa valtakunnallisesti vähiten luvattomia poissaoloja koululaista kohden.

Kun Espoossa luvattomia poissaoloja oli viime lukukaudella keskimäärin 5,2 oppituntia per oppilas, Seinäjoella vastaava luku oli 0,6 ja Porvoossa 0,7.

Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Seinäjoella reagoidaan poissaoloihin välittömästi.

– Ääritapauksissa ihan minuuteissa ollaan yhteydessä kotiin, että mikäs nyt on, kun lapsi ei ole tullut kouluun, sanoo erityisopettaja Outi Simola.

Poissaolojen ennaltaehkäisyssä tärkeintä on kohtaaminen. Toivolanrannassa alle kolmensadan oppilaan koulussa se on helpompaa kuin isommassa koulussa.

– Mitä paremmin me tunnemme toinen toisemme, sitä helpompi on keskustella. erityisopettaja Marja Sahlakari sanoo.

Katso tästä erityisopettajien Marja Sahlakarin ja Outi Simolan vinkit poissaolojen ennaltaehkäisyyn:

Yhtenäinen data helpottaa vertailua

Jotta poissaolo-ongelmaan voi puuttua, pitäisi tietää, mihin suuntaan suomalaiskoululaisten poissaolot ovat kehittyneet. Vertailukelpoista kansallista dataa poissaolojen kehityksestä ei Suomessa vielä kerätä.

THL keräsi viimeksi poissaolotietoja lukuvuodelta 2022–2023. Silloin suomalaiskoululaiset olivat keskimäärin 60 oppituntia pois koulusta. Ylen saamien tietojen mukaan poissaolot ovat kasvussa, sillä kaikkien kaupunkien koululaisten keskiarvo viime lukuvuodelta on noussut lähes 65 poissaolotuntiin per oppilas.

Eeva-Liisa Markkanen on selvittänyt koulujen poissaoloja aiemmin Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa.

Hänen mukaansa luvattomat poissaolot eivät kerro koko totuutta. Huoltaja voi pelkällä järjestelmän täppäyksellä kuitata lapsen pois terveydellisistä syistä. Markkanen työstää tällä hetkellä väitöskirjaa ongelmallisista koulupoissaoloista.

– Kun olin tekemässä arviointityötä, selvisi, että eri kunnissa oli ainakin 61 erilaista tapaa merkitä koululaisen poissaolo. Kun opetuksen järjestäjät siirtyvät yhdenmukaiseen tapaan luokitella poissaolot, helpottuu myös kansallisen datan kerääminen ja arviointi, Markkanen sanoo.

Suositus kouluille yhteneväisistä merkinnöistä on annettu vasta lukuvuodesta 2023–2024.

– Luvalliset poissaolot voivat olla hyvinkin ongelmallisia. Toistuvat poissaolot terveydellisistä syistä ovat lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen näkökulmasta huolestuttavia.

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen mari.vesanummi@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.