Կենտրոնական Ֆինլանդիայում բուժքույրը պատահաբար փակել է 5-ամյա երեխայի աչքերը, նման դեպք տեղի է ունեցել նաև անցյալ տարի.
Ընտրեք ցուցադրվող լեզուն
Մեկ այլ դեպք արդեն բացահայտվել է Կենտրոնական Ֆինլանդիայում, երբ սոսինձը պատահաբար հայտնվել է երեխայի աչքերի մեջ՝ բուժքրոջ կողմից այն վարելիս:Երկու իրավիճակներում էլ ջանքեր են գործադրվել երեխայի դեմքի վերքը բուժելու համար, սակայն ի վերջո երեխաների աչքերը պետք է բուժվեն Կուոպիոյի համալսարանի կենտրոնական հիվանդանոցում։Yle-ը հարցազրույց է վերցրել երկու երեխաների մայրերից, սակայն չի հրապարակի նրանց անունները, քանի որ խոսքը վերաբերում է մանկահասակ երեխաների առողջական վիճակին։Yle-ը տեսել է երկու իրավիճակների հետ կապված առողջապահական գրառումներ, որոնք հաստատում են ծնողների հաշիվները:Երեխայի աչքերն ամբողջությամբ սոսնձված էին։Աչքերը հնարավոր չէր բացել, քանի դեռ Յիվասկիլայի ընտանիքը տեղափոխվել էր Կուոպիոյի համալսարանական հիվանդանոց, իսկ վիրաբույժը բացել էր երեխայի աչքերը:Terveystalo-ն գործում է որպես ծառայություններ մատուցող Huhtasuo առողջության կենտրոնում:- Ես Հուհտասուոյից այլ դեպք չգիտեմ, երբ սոսինձը վերքից բացի այլ տեղ գնար:Սոսնձման տեխնիկան անվտանգ է և սովորաբար օգտագործվում է:
Խնդիրները շատ հազվադեպ են լինում, ասում է Լանկինենը։Լանկինենն ասում է, որ բուժման միջոցի ընտրությունը որոշվում է վերքով՝ փոքր ու կոկիկ, որը արյուն չի գալիս, կարելի է սոսնձել։Ե՛վ բուժքույրերը, և՛ բժիշկները սոսնձում են վերքերը, բայց եթե կարեր են անհրաժեշտ, դրանք բժիշկը կարում է։Ըստ Լանկինենի, մանկական հիվանդներին բուժում են սոսնձմամբ, քանի որ այն ավելի քիչ ցավոտ է, քան կարելը:– Վերջնական արդյունքը նույնպես էսթետիկորեն մաքուր է, քանի որ վերքի շուրջ կարերից սպիներ չկան, ասում է Լանկինենը։Նրա խոսքով, սոսնձումը որպես բուժման միջոց շատ վաղուց է կիրառվում, և այն չի ավելացել։Լանկինենն ասում է, որ վերքի դիրքն ու չափը ազդում է այն դիրքի վրա, որում գտնվում է հիվանդը բուժման ընթացքում։- Եթե վերքը դեմքի վրա է, ապա հիվանդը հիմնականում պառկած է, բայց հատկապես նախընտրելի է մանկական հիվանդների մոտ, քանի որ այդ դեպքում ավելի հեշտ է անշարժ մնալ, քան նստել։Այնուհետև բուժումը կարող է իրականացվել անվտանգ և ասեպտիկ կերպով:Ասեպտիկը վերաբերում է ընթացակարգին, որի նպատակն է կանխել մանրէների ներթափանցումը վերքի մեջ:
Նաև մեկ տարի առաջ Լաուկաայի առողջության կենտրոնում տեղի ունեցած վթարում խոսքը 5-ամյա երեխայի մասին էր, ով մանկապարտեզում դեմքի վերք էր ստացել։Այս դեպքում էլ վերքը բուժել է բուժքույրը, իսկ իրավիճակում բժիշկ չի դիմել։Laukaa-ի առողջապահական կենտրոնի ծառայությունները տրամադրվում են հենց Կենտրոնական Ֆինլանդիայի բարեկեցության շրջանի կողմից, այսինքն՝ Terveystalo-ն կամ որևէ այլ մասնավոր օպերատոր ներգրավված չէ:Երեխան վնասվածք էր ստացել աչքի աջ անկյունում։Բուժքույրը փորձել է սոսնձել վերքը, և երեխային պառկած վիճակում դրել են ձախ կողմում։Բուժքույրը չկարողացավ սոսինձ ձեռք բերել առաջին սոսինձի տարայից դուրս գալու համար:- Հետո մի բանկա վերցրեց և քանի որ ուժով սեղմեց, այն ամբողջությամբ լցվեց դեմքի վրա, իսկ հետո ուղիղ նրա աչքի մեջ,- պատմում է մայրը:Նա ասում է, որ առաջինն է նկատել, որ սոսինձը մտել է աչքի մեջ։Հիվանդի զեկույցում բուժքույրը արձանագրել է, որ նա, օրինակ, շղարշ չի ունեցել, որպեսզի պաշտպանի իր աչքերը սոսինձով աշխատելիս:
Երբ վթարը տեղի է ունեցել, դեպքի վայր են բերել նաև բժիշկ, և սոսինձը փորձել են լվանալ աչքի միջից։
Keski-Suomessa on tullut esiin jo toinen tapaus, jossa hoitajan käsittelyssä lapsen silmiin on joutunut vahingossa liimaa.
Molemmissa tilanteissa pyrittiin hoitamaan lapsen kasvoihin tullutta haavaa, mutta lopulta lasten silmiä jouduttiin hoitamaan Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa.
Yle on haastatellut molempien lasten äidit, mutta ei julkaise heidän nimiään, koska asia koskee pienten lasten terveystietoja.
Yle on nähnyt molempiin tilanteisiin liittyviä terveydenhuollon kirjauksia, jotka vahvistavat vanhempien kertomukset.
Eilen Yle kertoi tiistaina tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa Keski-Suomen hyvinvointialueella Jyväskylän Huhtasuon terveysasemalla 5-vuotiaan lapsen silmiin oli mennyt iholiimaa, kun hoitaja oli yrittänyt hoitaa hänen nenän yläosaan tullutta haavaa.
Lapsen silmät olivat liimaantuneet kokonaan kiinni.
Silmiä ei saatu auki ennen kuin jyväskyläläinen perhe oli kuljetettu Kuopion yliopistolliseen sairaalaan ja kirurgi oli leikannut lapsen silmät auki.
Terveystalo toimii palveluntuottajana Huhtasuon terveysasemalla.
Terveystalon johtavan ylilääkärin Petteri Lankisen mukaan Huhtasuon terveysasemalla käytetty kudosliima on yleisessä käytössä.
– Tiedossani ei ole muita tapauksia Huhtasuolta, joissa liimaa olisi mennyt jonnekin muualle kuin haavaan. Liimaustekniikka on turvallinen ja yleisesti käytössä. Ongelmat ovat hyvin harvinaisia, Lankinen sanoo.
Lapsen silmien liimaaminen kiinni tapahtui tiistainaJyväskylässä Huhtasuon terveysasemalla. Kuva: Heli Kaski / Yle
Lankinen kertoo, että hoidon valinnassa määrää haava: pieni ja siisti, joka ei vuoda verta, voidaan liimata. Sekä hoitajat että lääkärit liimaavat haavoja, mutta mikäli tarvitaan tikkejä, ne ompelee lääkäri.
Lapsipotilaat hoidetaan Lankisen mukaan mielellään liimaamalla, koska se on kivuttomampaa kuin tikkaaminen.
– Myös lopputulos on esteettisesti siisti, kun haavan ympärille ei jää arpia tikeistä, sanoo Lankinen.
Hänen mukaan liimaaminen hoitomuotona on ollut käytössä todella pitkään, eikä se ole lisääntynyt.
Lankinen kertoo, että siihen, missä asennossa potilas on hoidon aikana, vaikuttaa haavan sijainti ja koko.
– Jos haava on kasvoissa, useimmiten potilas on makuullaan, mutta sitä suositaan etenkin lapsipotilailla, koska silloin on helpompi pysytellä paikoillaan kuin istuallaan. Hoito voidaan tehdä silloin turvallisesti ja aseptisesti.
Aseptinen tarkoittaa menettelytapaa, joka pyrkii estämään mikrobien pääsyn haavaan.
Vastaava tapaus sattui Keski-Suomessa myös viime vuonna
Myös Laukaan terveysasemalla reilu vuosi sitten tapahtuneessa onnettomuudessa kysymys oli 5-vuotiaasta lapsesta, joka oli saanut haavan kasvoihinsa päiväkodissa.
Tässäkin tapauksessa haavaa hoiti hoitaja eikä lääkäriä konsultoitu tilanteessa.
Laukaan terveysaseman palvelut tuottaa Keski-Suomen hyvinvointialue itse eli Terveystalo tai muu yksityinen toimija ei liity asiaan.
Lapsi oli saanut haavan oikeaan silmäkulmaansa. Hoitaja yritti liimata haavaa ja lapsi oli laitettu makuuasentoon vasemmalle kyljelleen. Hoitaja ei saanut liimaa ensimmäisestä liimapurkista liimaa tulemaan.
– Sitten hän otti toisen purkin ja koska hän puristi sitä voimalla, niin sehän turahti kokonaan kasvoille ja sitten valui suoraan silmään, äiti kuvailee tilannetta.
Hän sanoo olleensa ensimmäinen, joka huomasi liiman menneen silmään.
Potilaskertomukseen hoitaja on kirjannut, että hänellä ei ollut esimerkiksi sideharsoa silmän suojana liimaa käsitellessään.
Lapsen silmän sarveiskalvoon tuli haava
Kun onnettomuus oli tapahtunut paikalle saatiin myös lääkäri, ja liimaa yritettiin huuhtoa pois silmästä.
– Silmäluomia avattiin väkisin mahdollisimman äkkiä, että ne eivät jäisi jumiin, äiti sanoo.
Silmä saatiin osittain auki, mutta kipu oli kova, joten lapsi piti silmäänsä kiinni. Perhe kotiutettiin Laukaan terveysasemalta yöksi ja ohjeistettiin tulemaan seuraavana päivänä uudelleen.
Terveysasemalla todettiin, että lapsen silmän sarveiskalvo oli 90-prosenttisesti vaurioitunut, sillä siihen oli tullut haava.
Onnettomuus sattui Laukaan terveysasemalla Keski-Suomessa. Kuvassa Laukaan keskustaa kesällä 2024. Kuva: Timo Hytönen / Yle
On epäselvää aiheuttiko haavan liima vai mekaaniset toimenpiteet, joilla silmää yritettiin puhdistaa ja pitää auki liiman valumisen jälkeen.
Perhe lähetettiin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa silmää yritettiin tutkia. Tutkiminen oli vaikeaa lapsen kovan kivun vuoksi, joten lopulta lapsi nukutettiin tutkimusten ajaksi.
Perheelle kuitenkin vakuutettiin, että yleensä silmän sarveiskalvoon ei jää pysyviä vaurioita.
Äiti kertoo, että lapsi piti silmää kokonaan kiinni viikon ajan ja kipua kesti yhteensä noin puolitoista viikkoa. Silmäluomen palautuminen entiselleen kesti useita viikkoja.
Yhteensä perhe kävi silmän onnettomuuden takia terveydenhuollon vastaanotoilla 11 kertaa.
Potilasvakuutuskeskus totesi potilasvahingon tapahtuneen
Silmää on seurattu onnettomuuden jälkeen.
– Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että olisi jäänyt mitään pysyviä vaurioita, äiti sanoo helpottuneena.
Lapsen silmäkulmassa ollutta haavaa ei lopulta missään vaiheessa hoidettu, vaan siitä jäi kasvoihin näkyvä arpi.
Perhe on tehnyt silmän vaurioitumisesta potilasvahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukseen.
Yle on nähnyt päätöksen, jossa Potilasvakuutuskeskus toteaa, että kyseessä on potilasvahinko. Perheelle on maksettu lain mukainen korvaus tapahtuneesta.
– Arviomme mukaan huolellisemmin toimien liiman valuminen silmään olisi ollut vältettävissä, Potilasvakuutuskeskus toteaa päätöksessään.
Yle ei ole tavoittanut Keski-Suomen hyvinvointialueen viranhaltijoita vastaamaan kahden lapsen silmiin liittyviin onnettomuuksiin. Kuva: Jaana Polamo / Yle
Äiti ihmettelee, että Keski-Suomessa on päässyt sattumaan jo kaksi samantapaista onnettomuutta lapsille lyhyen ajan sisällä.
– Miksi silmiä ei vieläkään suojata, kun kasvojen alueen haavoja liimataan? Entä millainen perehdytys näissä asioissa hoitajille annetaan, äiti kysyy.
Yle yritti tavoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen viranhaltijoita vastaamaan muun muassa siihen, millaisia käytäntöjä iholiiman käyttämiseen haavanhoidossa liittyy. Yle ei tavoittanut hyvinvointialueen viranhaltijoita vastaamaan kysymyksiin.
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi, uutisvideosi tai -kuvasi meille.
Onko sinulla meille jutun aiheeseen liittyvä uutisvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella alla olevalla lomakkeella.
Korjattu 7.11.2025 klo 9:08: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti Potilasvahinkokeskuksesta. Korjattu oikea muoto Potilasvakuutuskeskus.
Մեկնաբանություններ